Paidan korjausompelua

Löysin ihanan Nanson paidan kokoa XXL, itse olen kokoa S/M, joten vähän piti ottaa saumoista sisään, jotta siitä tuli sopiva itselleni. Otin ympäryksestä pois 20 cm ja hihoista 6 cm pois. Alkuperäisessä paidassa oli halkiot helmassa, mutta minä surruttelin vaan suoralla menemään. Tosi hieno tuli ja istui juuri hyvin! :)

Baileys-juustokakku

Jääkaapista löytyi avattu pullo Baileys-kermalikööriä. Halusin käyttää sitä leivontaan, joten googlettelun jälkeen päädyin tähän reseptiin, jossa oli juustokakun päälle kiillekin tehty Baileysista. Omaan makuuni tämä oli vähän liian alkoholin makuinen. En muistanutkaan, että Baileysissa maistuu niin vahvasti "viina". Kakku ei ole siis lapsille tarkoitettu. Kaikki muut, jotka tätä kakkua maistoivat, tykkäsivät kyllä. Kakkua tarjottiin siis vappujälkkärinä.

Pohja:

200 g Digestive-keksiä muruina

75 g voita tai margariina sulana

Täyte:

3 dl kermaa kevyesti vaahdotettuna

200 g tuorejuustoa

1,5 dl tomusokeria

1 dl Baileys -kermalikööriä

1 rkl vettä

5 liivatelehteä liotettuna kylmässä vedessä

Kiille:

1 dl Baileys -kermalikööriä

2 liivatelehteä liotettuna kylmässä vedessä

Sekoita keskenään sula voi/margariini ja keksinmurut, painele leivinpaperilla pingotetun irtopohjavuoan pohjalle ja reunoille. Laita jääkaappiin jähmettymään.

Sekoita keskenään tuorejuusto ja tomusokeri. Lisää joukkoon kevyesti vaahdotettu kermavaahto. Purista ylimääräiset nesteet pois liivatelehdistä ja lisää kattilaan 1 rkl veden kanssa. Lämmitä seosta, kunnes liivaatteet on liuenneet veteen. Kaada Baileys kattilaan ja sekoita kunnolla liivatteen joukkoon. Anna jäähtyä hetki ja sekoita sitten koko liivateseos ohuena vanana kermavaahtoseoksen joukkoon. Kaada koko täyte pohjan päälle ja anna hyytyä kunnolla esim. yön yli. 

Valmista kiille pari tuntia ennen tarjoilua. Lämmitä Baileys kattilassa ja liota puristetut liivaatteet joukkoon. Anna jäähtyä hetken ja kaada sitten kakun päälle. Hyydytä jääkaapissa ennen tarjoilua.

Silmukkamerkkejä

Siskoni pyysi silmukkamerkkejä. Kävin tuumasta toimeen ja askartelin kaksia erilaisia. Toiset olivat silmukkatyyppisiä ja metalliset olivat vähän niin kuin hakasia, että saa auki tarvittaessa. Oli hauskaa tehdä jotain pientä, kun aikaa ei ollut millekään isommalle työlle.

Solmupannat

Minulla oli pari vanhaa trikoopantaa varastossa, jotka olen ostanut aikoinaan hiihtokeskuksen alelaarista. Pannat olivat kivan värisiä, mutta ne olivat vähän liian leveitä pieneen päähäni. Päätin vähän kaventaa niitä ompelemalla niihin solmukohdan. Leikkasin pannoista vaan takasauman auki ja yhdistin solmutavalla uusiksi. Näin pannoista tuli minunkin päähäni sopivat ja aikaa ei kulunut kuin leikkaamisen ja 2 sauman ompelun verran.  Linkki ompeluohjeeseen löytyy edellisestä solmupantapostauksestani.

Lippapipoja tupsulla lahjapakettiin

Ompelin kummipojalleni ja hänen kaksoisveljelleen myös lippapipot, kun vauhtiin pääsin. Minulla löytyi varastosta myös tupsut pipoihin. Tupsuissa on kuminauhalenkki, joten ompelin pipoihin napit tupsua varten. Tupsun voi tarvittaessa helposti irroittaa, jos haluaa laittaa esim. kypärän tai hupun päähän. Nämä pipot on ommeltu collegesta trikoovuorella.

Taaperolle lippapipo

Pojallani ei ollut ollenkaan lippapipoa kaapissaan, joten olihan sellainen ommeltava. Kaavoja ei tietenkään ollut. Leikkasin pipokankaat hänelle tällä hetkellä sopivasta piposta ja lipan leikkasin myös ilman kaavoja käsivaralla. Musta pipo oli ensimmäinen versio, sen tein joustocollegesta ja vuoren trikoosta. Lippa oli collegesta, tuli jämäkkä ilman tukikankaitakin. Halusin ommella hänelle samanlaisen myös kesäksi, joten tein sen pelkästään trikoosta. Trikoopipon lipan tein vähän leveämmäksi kuin edellisessä pipossa ja sen tein toiselta puolelta collegesta ja toiselta puolelta trikoosta. Tuli tarpeeksi jämäkkä siitäkin. Nämä pipot olivat molemmat kierrätyskankaista eli käytöstä poistetuista vaatteista ommeltuja. Yllättävän hyvät tuli ja helpot/nopeat oli ommella, varsinkin kun aikaa ei ole juurikaan ole.

Tuunaa autoteipillä

Kuinka saada itselle työrauhaa? Tuunaa lapsellesi autorata pöytäpinnoille ympäri asuntoa. Minulla oli kaapissa pojalleni autotieteippiä, joka on aika maalarinteippityyppistä, irtoaa helposti pinnoilta. Keksin liimata sitä lapseni oman pöydän pintaan ja tv-tason reunalle. Poikani viihtyi hyvän tovin huristelemassa  uusien autoteiden parissa. Ainoa kysymys on vain, että miksen keksinyt tätä aiemmin!